Low-code – ei vain yksilösuoritus, vaan yhdessä ajattelun muutos

Low-code -kehittäminen mahdollistaa sen, että teknologia ei ole enää vain IT:n pelikenttä. Työntekijä, joka tuntee työnsä haasteet, voi yhdessä muiden kanssa rakentaa niihin toimivia ratkaisuja – ilman koodarin taustaa.

Yhä useammin ratkaisuja syntyy tiimeissä: käyttäjät, prosessinomistajat, asiantuntijat ja tekniset tukijat sparraavat yhdessä, oppivat toisiltaan ja jalostavat ideaa konkreettiseksi lopputulokseksi.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

• Yksinkertainen Power App sovellus tietojen keräämiseen ja muokkaamiseen – rakennettu käyttäjien ja prosessiomistajan yhteistyönä

• Automatisoitu työnkulku Teams-ilmoituksilla – kehitetty tiimissä, jossa tekninen osaaja sparraa kansalaiskehittäjää

• Copilot-agentti, joka tuo intranetin tiedot helpommin esille – rakennettu yhdessä HR:n ja viestinnän kanssa

Low-code ei korvaa ammattikehitystä – se mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön, jossa ratkaisujen rakentaminen on yhteinen urakka.

Kansalaiskehittäjä ei ole yksin – yhteisö on voima

Kansalaiskehittäminen toimii parhaiten, kun ympärillä on selkeä rakenne ja tukeva yhteisö:

• Miten pääsen alkuun?

• Keneltä voin kysyä neuvoa?

• Miten löydän kehittämisestä kiinnostuneita kollegoita?

Organisaation kannattaa rakentaa aktiivinen kehittäjäyhteisö, joka ei rajoitu vain teknisiin osaajiin. Teams-kanava, säännölliset sparrit, "kehittäjäkahvit", demotilaisuudet ja ideapankit luovat kohtaamisia, joissa yksilöt innostuvat ja osaaminen leviää.

Yhteiskehittäminen on myös matalan kynnyksen osallistamista: joku tuo idean, toinen tekee aloitusversion, kolmas parantaa – kaikki hyötyvät.

Innovaatiotyöpajat – ideoinnista toteutukseen yhdessä

Erityisen tehokas tapa aktivoida ja yhdistää ihmisiä on järjestää innovaatiotyöpajoja:

• Työntekijät tuovat omat ideansa – mutta jalostavat niitä yhdessä muiden kanssa.

• Työpajojen välissä ja paikan päällä rakennetaan prototyyppejä ja testataan nopeasti.

• Oppiminen tapahtuu tekemisen kautta – samalla syntyy konkreettisia ratkaisuja.

Työpajoissa korostuu tekemisen yhteisöllisyys: roolit hämärtyvät, osaaminen jakautuu, ideat jalostuvat. Usein pienet onnistumiset työpajassa saavat aikaan paljon suuremman innostuksen ja kulttuurimuutoksen kuin yksittäinen koulutus.

Tekoäly työssä – yhteistä oppimista, ei yksilösuoritus

Tekoälyn käyttöönotto – erityisesti Copilot Studion kaltaisissa ratkaisuissa – ei ole pelkästään tekninen, vaan inhimillinen muutos. Tärkeintä on luoda tilaa kokeilulle ja yhteiselle oppimiselle.

Keskeisiä kysymyksiä:

• Uskalletaanko antaa tekoälyn ehdottaa ja täydentää?

• Luotetaanko yhdessä rakennettuihin automaatioihin?

• Näytetäänkö esimerkkiä yhteistyössä myös johdon ja esihenkilöiden tasolla?

Paras tapa totuttaa tekoälyyn on tuoda se mukaan oikeisiin tiimitilanteisiin. Esimerkiksi:

• Yhteinen kokeilu: tiimi rakentaa agentin, joka auttaa heidän omassa asiakaspalveluprosessissaan.

• Parityöskentely: yksi käyttää Copilotia, toinen arvioi ja ehdottaa parannuksia.

• Työpajassa rakennetaan yhdessä FAQ-agentti tietystä aiheesta.

Tekoäly ei vie työtä – se muuttaa yhteistyötä.

Monitoimittajaympäristö – yhdessä asiakkaan kanssa, ei rinnalla

Useimmissa organisaatioissa kehittämiseen osallistuu useita toimittajia. Tämä ei ole haaste, vaan mahdollisuus – jos yhteistyö on aidosti yhteiskehittämistä.

Sen sijaan että toimittajat vain toteuttavat asiakkaan määrittelemää, heidät kannattaa ottaa mukaan osaksi kehittäjäyhteisöä:

• Sparraamaan kansalaiskehittäjiä.

• Vetämään työpajoja yhdessä sisäisten tiimien kanssa.

• Jakamaan parhaita käytäntöjä ja tukemaan kehittämisen skaalautumista.

Tärkeintä on, että roolit ja vastuut ovat selkeät, mutta samalla yhteinen tahtotila on avoin: ratkaisuja rakennetaan asiakkaan ja toimittajien kesken – yhdessä. Parhaassa tapauksessa syntyy useita alla kuvatun tapaisia hybridi-kehitystiimejä, jossa toimittajan ja asiakkaan roolit täydentävät toisiaan.

Yhteenveto: kulttuurimuutos syntyy tekemällä – yhdessä

Ihmiset ovat digitalisaation suurin mahdollisuus. Mutta yksilövetoisen kehittämisen rinnalla tarvitaan yhdessä tekemistä, oppimista ja jakamista. Low-code-alustat ja tekoäly mahdollistavat ketterän kehittämisen – mutta arvon luo yhteisö, jossa kaikki voivat osallistua.

Kehittäminen ei ole enää harvojen erikoisala. Se on tiimityötä, yhteistä ongelmanratkaisua ja arjen parantamista – pala palalta.

Seuraavassa blogissa sukellamme tekniseen hallintaan: millä työkaluilla yhteiskehittämistä voidaan tukea, valvoa ja skaalata organisaatiotasolla. Mutta sitä ennen – Aurinkoista kesää hyvät lukijat 🏖️.